Lain mukaan tekijällä on oikeus saada korvausta teostensa lainaamisesta kirjastoista. Lainauskorvaus on reilu tapa tukea kirjallisuuden tekijöitä, sillä korvaukset maksetaan lainamäärien perusteella.
Suomessa lainauskorvauksiin varattu määräraha on 3,625 miljoonaa euroa vuodessa. Taso on aivan liian alhainen: Kun lainaat kirjan kirjastosta, tekijä saa korvausta vain muutaman sentin. Kun kirjaa lainataan 10 000 kertaa, kirjan tekijä saa enintään 400 euroa. Tätä ei voida pitää kohtuullisena korvauksena teosten lainaamisesta. Lainauskorvausmääräraha on välittömästi korotettava pohjoismaisesti vertailukelpoiselle tasolle, vähintään 10 miljoonaan euroon. Lisäksi korvausta tulee saada myös opetus- ja tutkimuskirjastoista tapahtuvasta lainaamisesta.
Nykyisen hallitusohjelman mukaan kulttuurin tulee olla kaikkien kansalaisten tavoitettavissa. Kirjallisuuden osalta tämä toteutuu jo hyvin toimivan kirjastolaitoksen kautta. Laadukas alkuperäis- ja käännöskirjallisuus on suomalaisen kirjastolaitoksen sisältö ja perusta. Kaikki kirjallisuuden tekijät ansaitsevat reilun korvauksen teostensa lainaamisesta. Siten suomalainen kirjallisuus kukoistaa jatkossakin.
Pohjoismaista vertailua
|
|
Lainoja kirjastoista vuodessa |
Lainauskorvaus-määräraha vuodessa € |
Korvauksia maksettu vuodesta |
|
Norja |
40 milj. |
12,5 milj. |
1947 |
|
Tanska |
75 milj. |
22 milj. |
1946 |
|
Ruotsi |
90 milj. |
14,7 milj. |
1954 |
|
Suomi |
100 milj. |
3,625 milj. |
2007 |
Suomessa korvauksen ulkopuolella olevien opetus- ja tutkimuskirjastojen vuosittainen lainamäärä on lisäksi noin 20 miljoonaa lainaa. Muissa Pohjoismaissa opetus- ja tutkimuskirjastot ovat mukana lainaluvuissa ja korvauksen piirissä. Ruotsin määräraha sisältää osan siellä jaettavista kirjallisuuden harkinnanvaraisista tuista.
